Päätin aloittaa tämän blogin vähän kuin päiväkirjaksi itselleni. Jotta voin päästellä höyryjä.

Elämä tuntuu niin kovin vaikealta. Olen ollut jo jonkin aikaa masentunut, mitään tosin ei ole vielä tutkittu, joten ihan oma diagnoosi on kyseessä. Tosin kaikki asiat viittaavat kovasti siihen suuntaan. Illalla en pääse nukkumaan ollenkaan ja sen vuoksi nukunkin pitkälle päivään. Minun täytyisi opiskella, mutten ole saanut vuoteen juurikaan mitään tehtyä. Tai siis vähän kyllä, mutta en siihen tahtiin kuin pitäisi. Mikään ei oikeasti kiinnosta. Mulla on ihana harrastus, jota en kuitenkaan ole innoissaan harrastanut. Aina on vaan sellainen nuutunut keskittymiskyvytön olo. Ja normaalisti siis innostun kovasti asioista ja olen suhteellisen optimisti.

Mies oli pari vuotta masentuneena. Voi hyvin olla että se on omaa jaksamista verottanut paljon. Nyt hän voi paremmin, mutta itse en ole saanut elämästä kiinni.

Menen terveydenhoitajalle ensi viikolla puhumaan asiasta. Haluaisin itseni kuntoon, tämä on todella ärsyttävää. Voisin jopa alkaa syömään masennuslääkkeitä, mutta en ole oikein varma onko se ihan sopivaa mulle. Monet ystäväni ovat sanoneet, että mikään ei tunnu miltään kun syö niitä pillereitä. Ja eihän se nyt mitään sitten auta. Haluan juuri, että asiat alkaisivat taas tuntua joltain. Haluan taas innostua asioista.

Paljon opiskeluintoa myös vähentää se ettei ala tunnu ollenkaan omalta. Harmi vaan, että tutkinnosta puuttuu enää niin vähän opintoja, ettei ole mitään järkeä enää lopettaa. Kaikki opintotuetkin on käytetty, joten tutkinnon vaihtaminen tuntuu lähes mahdottomalta taloudellisesti. Iltaisin itken usein sängyssä koska haluan pois. Haluan pois tästä elämästä. Aloittaa alusta, jättää kaikki vanha taakse. Mutta raukkamaisena en sitäkään uskalla tehdä. Tosin en usko, että siitäkään mitään apua olisi. Koska ottaisinhan silloin mukaan myös itseni. Lisäksi kuitenkin rakastan miestäni ja läheisiäni, vaikkeivat olekkaan kaikista helpoimpia tapauksia.

Kumpa vaan kaikki vanhat ihanat asiat tuntuisivat taas joltain muulta kuin isolta tyhjältä möykyltä.